USA - Chicago ja La Crosse

18.4. La Crosse, Wisconsin

Kun lentokone lahti Perusta, tuntui kuin olisin kotimatkalla. Takaisin "lantiseen maailmaan", mita se nyt sitten tarkoittaneekaan? Suomi kylla yleensa assosioidaan Venajan kylkiaiseksi, varsin itaiseksi maaksi. No, kuitenkin olo oli tyytyvainen, voi vetaa syvaan henkea ja hellittaa otetta kasilaukusta jonne pujautin jo passinkin. Loppujenlopuksi matkustaminen Perussa, jossa puheet kaantyivat aina siihen miten koko omaisuus oli kaannetty silmanrapayksessa, oli matkatavaroiden vartioinnin suhteen aika rasittavaa. Sailytin kuitenkin reppuni ja kylmapaisen asenteen - passista, kameran muistikortista ja luottokortista en luovu. Kaikki muu olikin jo siina kunnossa ettei niilla ollut mitaan valia. Retkeilyvarusteet jaivat Cordillerasille, vaellusretkikunnan aasinajajalle ja sitamukaa kun sain varusteita paivitettya Limassa, lahes kaikki muukin sai loytaa uudet omistajat. Enaa ei taida olla muuta alkuperaista kuin rinkka ja vedensuodatin. Saan muuten kirjoittaa "Kansainvalisen seikkailijan maanantai vol 2", vaellukselle lahdossa oli enemman kommelluksia kuin konsanaan maanantaiaamuna!

No, ensivaikutelma Chicagosta oli kuin olisi elokuvissa. Maisemat, kaikenkirjavat ihmiset, liikenne ja aanimaisema on monissa elokuvissa ihan totta, mieleen tuli se rapparielokuva, olikohan 8 mile? Lasku oli pehmea. Patrina, joka majoitti minua, asui boheemissa latinalaiskorttelissa jossa yleikieli oli espanja. Aina ei asiat edes oikein hoituneet englanniksi mutta eipa hataa! Nukuin murphy-sangyssa, sellaisessa joka lasketaan seinalta ja elokuvissa se ponnahtaa takaisin ylos Paksukainen menee nukkumaan.
Olin saastanyt ensimmaista Starbucks kokemustani juuri sita paivaa varten kun menen kahville USAssa, taallahan se on kuin lahiruokaa. No, kahvilan mustaa poikaa oli vaikea saada ymmartamaan etten halua makusiirappeja, espresso tilkalla maitovaahtoa kavisi minulle parhaiten. Senkin turisti, tilaa nyt jotain paikallista! Kaupunki on uskomattoman kivinen, viimainen ja korkea - minulla oli kuitenkin mainio opas. Tutustuimme Nepalissa Chicagolaiseen arkkitehtiin Pauliin ja han esitteli ylpeana kotikaupunkiaan koko paivan. Samoilimme ihailemassa Art Instituten mielettomia kokoelmia ja merenkaltaista jarvenselkaa. Paransimme maailmaa koko matkan parhaalla lounaalla ja ajelimme bussilla ympari kaupunkia, kaikki mieleentulevat tavaramerkit valkyttivat neonvalojaan. Miksi ihminen voi syntya tahan tai Bolivialaiseen todellisuuteen ilman mitaan omaa syytaan?
Kolmantena paivana matkustin pieneen keskilannen kaupunkiin, La Crosseen, Mississipin varrelle. Elama on ihmeita taynna, puolivahingossa jarjestyi tama lumoava "stipendi" tulla opiskelemaan ja elamaan Christine Saudekin kanssa. Chriss on yksi arvostetuimpia Iyengarjoogan opettajia ja nyt viikon kokemuksella tiedan miksi - han kertakaikkiaan rakastaa joogaa ja pystyy valittamaan sen niin etta muutkin rakastuvat! Lisaksi han on ilmanmuuta supernainen. Taalla pikkukaupungissa sita ei kuitenkaan tiedeta arkielama kodin ja joogakoulun valilla on varsin normaalia, ilman mitaan vinkeita. Asun hanen ja miehensa kauniissa kodissa, heidan kaksi tytartaan ovat jo muuttaneet opiskelemaan ja tilaa on runsaasti. Aamuisin harjoittelemme yhdessa, sitten teemme keittio- ja puutarhatoita. Joogatunnit iltapaivalla kruunaavat kaiken, valilla osallistun tunnille oppilaana, valilla avustan muita. On huikeaa nahda hyvin kuinka eritasoisia ryhmia opetetaan ja milta esimerkiksi vanhusten tunnilla oleminen tuntuu. Tai toisaalta hyvin edistyneiden harjoituksia, liikkeita joita olen nahnyt vaik kirjoissa ja nyt saan kokeilla - ja joskus onnistuakin! Viimeviikolla osallistuin 12 tunnille paivittaisten kotiharjoitusten lisaksi.
Viikonlopun olen levannyt ja ihmetellyt luontoa. Talo on 15 km paassa kaupungista, maen harjanteela. Narsissit kukkivat, puut puskevat lehtea, peurat ja villikalkkunat laiduntavat ikkunan alla. Lauantaina satoi lunta ja olin kotimiehena kissan kanssa. Illalla minut haettiin konserttiin, kunnon vaihto-oppilas elamaa! Kaikki ovat tietysti uteliaita kuulemaan matkoistani ja suomesta. Taalla monilla on sukujuuria Norjassa ja elamantyyli on kovin erillaista kuin uutiset suomessa nayttavat - toki olen myos tutustunut poikkeuksellisiin henkiloihin. Ehka siksi vierailu tahan asti on ylittanyt odotukseni!

Kolmisen viikkoa matkaa jaljella, ajatukset kaantyvat ajoittain kotiinpaluuseen ja elamaan sen jalkeen. Seikkailut eivat osoita hiipumisen merkkeja!